Rapuja on perhanan vaikee syödä, eikä niissä oo edes paljoo syötävää. Jos niitä ei itse saa pyydettyä, ne on kalliita ostaa. Eikä ne nyt niin kummosilta edes maistu. Mutta rapujuhlat on mahtavia!!! Sain ekaa kertaa olla mukana tuoreiden rapujen keittämisessä, ja voin sanoa, että pakasteravut on roskaa. Jos omat merrat pysyy tyhjinä, on voittajan veto soittaa S-marketin ilmoitustaululta löydettyyn "halpoja rapuja"-puhelinnumeroon ja mennä hakemaan ravut random Teuvon takapihalta.
Havaitsin myös olevani rapukuiskaaja. Työkaverini oli kertonut, miten ravun saa nukahtamaan rapsuttamalla sitä pyrstöstä, ja se toimi...! (Pidä rapua ylösalaisin niin, että sen pää on alaspäin, ja silitä sen pyrstöä selkäpuolelta. Works every time.) Pussasin myös metsästä löytynyttä sammakkoa, mutta prinssiä ei ilmaantunut. Desinfioin suuni Skåne Akvavitilla. Niin desinfioi moni muukin, ihan vaan solidaarisuudesta.
Juhlien jälkeen laiturilla maatessa näkyi enemmän tähtiä kuin muistan koskaan nähneeni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti