Viime viikonloppu oli tämän vuoden ensimmäinen Reposaaressa. Olin odottanut sitä viime syksystä lähtien, ja nyt odotan jo seuraavaa kertaa, jolloin sinne pääsisi. Jos et sattunut tietämään, Reposaaren takaranta on suosikkipaikkani koko maailmassa. Koko viikonlopun oli harmaata, viileää ja sateista. Upean harmaata. Meressä kellui vielä sinnikkäitä jäälauttoja. Saaren näkeminen vuodenaikojen välivaiheessa oli aivan kuin olisi vahingossa yllättänyt vanhan kunnioitetun ystävän kalsarisillaan. Kauniit ne kalsarit kuitenkin oli.
Tämä on myös ensimmäinen kerta, kun kirjoitan Reposaaresta, mutta se on aivan varma, että viimeinen kerta tämä ei ole.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti